Kulttuuri

Peipsijärven vanhauskoisten kylät ovat sipulimummojen valtakuntaa

Peipsijärven rantoja reunustavat vanhauskoisten kylät iloisen värikkäine taloineen. Kylissä asuvat perheet muodostavat tiiviin uskonnollisen yhteisön, jossa kaapin paikan määräävät sipulilettejä tien varrella kauppaavat, lempeästi hymyilevät mummot.

Majesteettisen Peipsijärven rantoja  asuttava vanhauskoisten yhteisö on uskonnollinen vähemmistö, joka on asunut Peipsijärven rantoja reunustavissa kylissä jo reilut kolme vuosisataa. Ortodoksiperinteen säännöt ja tavat ovat edelleen vahvasti läsnä kyläläisten arjessa. Aikanaan Venäjän vainoja paennut ortodoksiuskovaisten haara elelee yhä melko lailla omissa oloissaan ja elättää itsensä kalastuksella ja sipulinviljelyllä. Perheen pää on isoäiti, joka kasvattaa lapset, pitää perheenjäsenet ruodussa ja tekee kaikki tärkeät päätökset. Vanhempia kunnioitetaan ja perheet ovat tiiviitä yksiköitä. Kirkossa käynnistä ja ripistä ei laisteta, vaikka nuoremman polven onkin hankittava elantonsa useimmiten kyläyhteisön ulkopuolelta. Säännölliseen rippiin palataan kotikirkkoon, jossa niin naiset kuin miehetkin sonnustautuvat pitkään mustaan hameeseen.

Ajomatkamme aikana oppaamme kertoi jo etukäteen, että vanhauskoisten kylät on rakennettu siten, että kylän keskustaa halkoo tie, jonka molemmin puolin nököttävät talot on rakennettu lähes tiehen kiinni. Näin todella on ja tyypillinen piirre vanhauskoisten taloissa on myös se, että talousosa on rakennettu kiinni varsinaiseen asumukseen. Taloustyöt ja muut elämän askareet on näin erotettu omiin osioihinsa.

Kun yksi kylä loppuu, toinen alkaa. Taustalla talojen takana siintää uljas Peipsijärvi, joka antaa kalaa ja jonka kosteus muhevoittaa maan. Kylissä asuvien miesten päätyö onkin ollut ammoisista ajoista alkaen kalastus. Naisten kontolle ovat jääneet kasvimaat ja eritoten Peipsin sipulin kasvatus. Sipulin kasvattamiselle, korjuulle ja kuivattamiselle on kussakin perheessä omat sääntönsä ja sukupolvelta toiselle periytyvät tavat. Kaikki sitovat sipulilettejä, joita kaupitellaan kyliä halkovan tien varrella.

Se kuuluisa Peipsin sipuli

Peipsin sipuli on saavuttanut Virossa lähes kulttimaineen, ja sitä tullaan ostamaan kyliin kauempaakin. Tosin sitä myydään myös Tallinnan toreilla, mutta siellä on syytä olla tarkkana, ettei ostoskoriin päädy aidon Peipsin sipulin sijaan väärennös! Peipsin sipulin tunnistaa siitä, että se on muodoltaan tavallista sipulia litteämpi. Oma maallikon arvioni – nähtyäni yhden päivän aikana satoja sipulilettejä – on myös se, että Peipsin sipuli on kenties hitusen normisipulia sirompi. Saatan tosin olla väärässä… joka tapauksessa Peipsin sipulia viljellään lapiohommina korkeissa penkeissä, joissa se kasvaa ryppäänä. Se tarkoittaa, että yhdestä sipulista kasvaa monta sipulia. Saimme perusteellisen opastuksen sipulinviljelyn saloihin vieraillessamme Kostjan sipulitilalla. Vierailusta jäivät päällimmäisenä mieleen isännän pitkä lapio ja hurmoksellisen intohimoinen suhde sipulinviljelyyn!

Sipulitien puhvettipäivä

Vierailupäivämme ajankohta oli muutoinkin otollinen, sillä Sipulitien kylissä oli meneillään vuosittainen puhvettipäivä, jolloin Peipsijärven kylien pihoille katetuissa kotiravintoloissa ja -kahviloissa pääsee maistelemaan paikallisia herkkuja ja fiilistelemään rustiikkia tunnelmaa. Puhvettipäivä on vakiinnuttanut asemansa Peipsimaan tapahtumakalenterissa, eikä ihme! Nurmikolla kirmaavat lapset, ihmisten iloinen puheensorina, haitarimusiikki ja herkulliset sipulipiirakat saavat hetkessä hyvälle tuulelle.

Vierailimme useilla pihoilla, mutta nuoren pariskunnan luotsaamassa Mesi Taren majatalossa pääsimme ihastelemaan myös vanhauskoisten taloa sisäpuolelta – tosin täysin remontoituna. Sisältä paljastuikin hieman hämmentävä tila kattoikkunan alle ja seinille viritettyine pitsiliinoineen. Emäntä kertoi, että majatalo on niin perheiden kuin reppureissajienkin suosiossa. En tosin suosittele majataloa kampurajalkaisille – sen verran jyrkät olivat portaat yläkerran makuukammariin, jossa kaikki nukkuvat samassa tilassa.

Kotimajoitukseen vai prinsessana kartanoon?

Peipsijärven kylistä löytyy runsaasti Bed&Breakfast tyyppisiä perheiden pyörittämiä majataloja. Toisaalta Peipsimaa on tunnettu myös kartanoistaan, joista upein on ehdottomasti Alatskiven kartano. Piipahdimme kartanon pihamaalla ja linnan vaikuttavassa sisääntuloaulassa, mutta emme ehtineet tehdä kiertokäyntiä linnan sisällä. Mielenkiintoni heräsi, ja tämä romanttinen satulinna onkin ehdottomasti listalla, kun palaan tänne seuraavan kerran. Alatskiven kartanossa voi nimittäin myös majoittua ja voisin hyvin kuvitella herääväni ihan prinsessana keskeltä valtavaa pylvässänkyä.

Summa summarum, päivän mittainen ajomatka Peipsijärven kylissä ja hieman niistä sivuun avasi tyystin toisenlaisen maailman, josta riittää vielä ammennettavaa. Päiväretki oli vain pintaraapaisu ja päätin, että tänne on palattava takaisin ajan kanssa. Moniulotteinen alue tarjoaa hyvin erilaisia vivahteita Viron rikkaaseen kulttuuriin, historiaan ja mielenkiintoisiin traditioihin, jotka elävät vahvana vanhauskoisten arjessa mummoineen ja sipuliletteineen.

Matkan tarjosi Visit Estonia.

Seuraavan Peipsimaan matkani ”bucket list”:

  • Alatskiven linnan kierros ja yöpyminen linnassa
  • Kolkjan vanhauskoisten museo
  • Rantapäivä Peipsijärvellä
  • Vierailu vanhauskoisten kirkossa

Teksti ja kuvat: Mia Heiskanen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *